sunnuntai 3. joulukuuta 2017

100 vuotta maanviljelystä itsenäisen Suomen aikana


Eräänä syyskuisena iltapäivänä tuli hetken mielijohde lähteä penkomaan renkituvan kellarin kätköjä. Aikani möyrittyä löytyi vanhasta piirongin laatikosta todellinen aarre; sanomalehti vuodelta 1938, päiväys 19.9. Päivämäärissä mentiin aika samoihin kuin sen löysinkin, mutta 79 vuotta myöhemmin.

Luin lehden etusivun karmivia otsikoita; 
"Tshekkoslovakia varustautuu kiireellisesti ja myös Saksan sotilaalisia valmisteluja jatketaan suuressa mittakaavassa" ,

ja ehkä se karmivin otsikko; "Hitler valmis tukemaan vaatimuksiaan koko sotilaalisella voimallaan"


Uutisia vuodelta 1938


Lehti oli osoitettu isäni isoisälle Gösta Lietzenille (suom. Larmo). Hän oli Birkkalan tilan isäntä vuodesta 1908 ja tätä lehteä lukiessaan 51 vuotias. 20 vuotta tätä ennen, Suomi oli kokenut koko kansakuntaa repineen sisällissodan ja 21 vuotta ennen (6.12.1917) lehden julkaisua, Suomi oli julistautunut itsenäiseksi valtioksi.

En voinut olla mitenkään pohtimatta, että miltä on mahtanut tuntua sen hetkiseltä isännältä lukea näitä otsikoita.

Samalla tavalla, myös Göstalla on ollut tuolloin sadonkorjuu kiireet päällä, mutta vuonna 1938 on ollut vielä lisäksi paljon painavampiakin murheita.

Varsinkin seuraava otsake lehdessä on varmasti antanut vihjettä tulevasta " Merellä tapahtunut rajanylityksiä. Venäläisiä veneitä käynyt Suomen aluevesillä" 

Tämän lehden painamisesta ei mennyt kuin reilu vuosi kun talvisota syttyi. Birkkalan tilaltakin lähetettiin 3 miestä rintamalle ja  tilanne vaikutti rajusti myös kaikkiin kotirintamalle jääneisiin.

Vaikka nuo ajat olivat rankkoja, niistä onneksi selvittiin ja Suomi säilytti itsenäisyytensä. Yleisesti  Suomen jälleenrakentamisen aikana oli ruuasta kova pula, jolloin maatalous oli ratkaisevassa roolissa maan elpymisessä.

---
On hyvin mielenkiintoista kun miettii, että tämäkin samainen tupa jossa nyt tätä kirjoitan, on  "nähnyt" kaikki Suomen 100 vuoden historian vaiheet.

Tämän Birkkalan päärakennuksen ovat tähän rakentaneet Göstan vanhemmat Aleksius Liezen ja hänen vaimonsa Gustava Berghäll vuonna 1872.

Vanhimmissa, 1800-luvun asiakirjoissa Birkkalan nimi kirjoitettiin B:llä, kunnes Suomen kirjakielen kehittyessä kirjoitusasu muuttui P:ksi (Pirkkala).  Näiltä ajoilta on siis peräisin Birkkalan tilan nimi, jonka olemme uudelleen ottaneet käyttöön sen alkuperäisessä muodossa.




Birkkalan tila merkattuna rippikirjaan (1856-1862) Lähde;sshy)
Birkkalan ensimmäinen emäntä Gustava (hänen kuvansa roikkuu salin seinällä "pitämässä jälkipolville kuria" )



Tässä samaisessa Birkkalan tuvassa on siis varmasti keskusteltu siitä, kun Suomi on aikoinaan itsenäistynyt, kun Suomeen on syttynyt sisällissota, kun Suomesta tulikin demokratia monarkian sijaan, kun Suomeen valittiin valtion lippu ja itsenäisyys hymni.


Klapi savottaa ja Birkkalan ensimmäinen traktori


Näiden 100 vuoden aikana samaiset rakenteet ovat pysyneet paikallaan, mutta maailma sen ympärillä on muuttunut paljon. Voisi todeta että Suomi on ollut ehkä Birkkalan ensimmäille polvelle todella ankara ja vaihe rikas maa asua, mutta siitä on kehittynyt meille jälkipolville yksi mailman parhaimmista valtioista, jossa on turvalliset olosuhteet elää ja asua.


Heinätöitä Birkkalan takapihalla

Ilmeisesti hevoset ovat olleet hyvin arvostetussa asemassa kun on päässyt oikein kuvaankin.

Birkkala ennen vanhaan

Birkkala nyt
Peltotöiden tunnelmaa

Birkkalan tilan väki toivottaa 100 vuotiaalle Suomi-neidolle suuresti onnea! Tavataan siis suurin joukoin Linnanjuhlien kotikatsomoissa ja näin varsinaissuomalaisittain itsenäisyyspöydän kaffe- pöydän äärellä!

Ystävällisin terveisin
- Simo

Birkkalan tilan isäntä







2 kommenttia: